Tuhansien tuplahodarien liikekannallepano

Heti syyskuun alkajaisiksi pamahti kutsu puolustusvoimien palvelukseen Vekaranjärven varuskuntaan. Liikekannallepanon syynä oli HKScan Pron ja intin ruokahuollosta vastaavan Leijona Cateringin toteuttama tempaus, jolla testasimme katuruokakonseptin toimivuutta tavallista jytäkämmässä mittakaavassa. Mukana tapahtumassa olivat myös Dieta Oy laitetoimittajana sekä Medanta Oy, joka räätälöi kokkiosastolle paikan hengen mukaiset univormut. Asuvalinta osuikin nappiin, koska vastaantulleet varusmiehet olivat vetäistä kättä lippaan katsoessaan, että mitä kentsuja sieltä esiliinat päällään tulee.

Kuvassa vasemmalta Vesa Saaristo (Dieta Oy), Tom Tapper (HKScan Pro), Jaakko Sauvola (Leijona Catering Oy), Teija Malen (HKScan Pro) ja allekirjoittanut (HKScan Pro).

Kuvassa vasemmalta Vesa Saaristo (Dieta Oy), Tom Tapper (HKScan Pro), Jaakko Sauvola (Leijona Catering Oy), Teija Malen (HKScan Pro) ja allekirjoittanut (HKScan Pro).

Tarkoitus oli ruokkia varuskunnassa palvelevat solttupojat tuplahodareilla, joita varattiin huikeat 2600 kappaletta. Hommat aloitimme jo aamulla täyttämällä sämpylät HK Aito Pitkänakeilla ja nyhtöpossulla. Valmiit hodarit pakkasimme makkarataskuissa pakkeihin ja edelleen kylmään odottamaan päivän h-hetkeä. Sitä varten pystytimme kuusi telttaa jakopisteiksi ja komentokeskukseksi kurvasimme varuskunnan pihaan 1972-mallisen pakettimersun.

Mistä näitä asiakkaita oikein riittää?!

Mistä näitä asiakkaita oikein riittää?!

Illansuussa hodarijonoihin oli kertynyt varmaan jo toistatuhatta varusmiestä, kun toitotimme pakettimersun torvea merkiksi tarjoilun alkamisesta. Perinteisestä nakkikiskameiningistä poiketen jonot olivat suoria, kukin odotti kiltisti vuoroaan eikä kärhämiä ollut. Yllättävän samankaltaisesti olivat jonottajat myös pukeutuneet, liekö hankkineet vaatteensa samasta putiikista?

Tavallista isomman nakkikiskan keittiö.

Tavallista isomman nakkikiskan keittiö.

 

Kylmässä säilytetyt hodarit lämmitimme 150-asteisessa höyrykiertouunissa, 50 prosentin höyryssä ja hommahan toimi vallan mainiosti. Sämpylät olivat mukavan rapsakoita ja nakit sekä nyhtöpossu kuumenivat parahultaisen lämpimiksi. Uunista ulostulleisiin hodareihin latasimme vielä lisukkeeksi pikkelöityjä sinapinsiemeniä sekä korianteri-tomaattisalsaa ja hyvin tekivät kauppansa. Autosotamies Salmela vetäisi peräti kuusi hodaria, kun hyvän vastuksen tarjonnut alikersantti Tukiainen jäi neljään.

Double dogit maituivat autosotamies Salmelallekin.

Double dogit maistuivat autosotamies Salmelallekin.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma osoitti, että katuruoan valmistus ja tarjoilu tuhansille ihmisille onnistuu, jos ei ihan kenttäolosuhteissa, niin ainakin hyvin varustetussa suurkeittiössä – oikeilla laitteilla ja osaavien ammattilaisten toimesta. Palaute pojilta oli kiittävää ja hodarit toivotettiin tervetulleiksi metsäkeikoillekin. Hyvä maku jäi itsellekin, kun asiakkaat olivat tyytyväisiä ja kaikki sujui nappiin. Ja olihan se samalla kokillekin melkoinen elämys päästä maistamaan taas inttiaikoja – edes yhdeksi päiväksi.

Kokkisoturit valmiina h-hetkeen.

Kokkisoturit Tapper ja Mikkola valmiina h-hetkeen.

 

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.