Skottilaista, kiitos!

Tyttäreni osallistui kesäkuun lopulla tanssin EM-kisoihin Skotlannissa ja kunnon isänä lupauduin tietysti joukkueen huoltajaksi tuolle reissulle. Niinpä sitten eräänä kauniina päivänä nousimme sinivalkoisille siiville Helsinki-Vantaalta suuntana Edinburgh, josta matka jatkui kiskoilla Glasgowin kaupunkiin.

Tyttöjen valmistautuessa kisaan minä pääsin paneutumaan täysillä omaan harrastukseeni, eli herkutteluun. Braveheartin maisemiin kun oli kerrankin päästy, niin ensi tavoitteena oli päästä iskemään kynteni kiinni paikalliseen perinneherkkuun eli haggisiin. Kuten kaikki varmaan tietävät, niin lampaan mahalaukussa paistettavan haggiksen pääraaka-aineina ovat lampaan sisäelimet ja kauraryynit. Kuulostaa herkulliselta, eikö totta?

Koska miehen on tehtävä, mitä miehen on tehtävä astelin rohkeasti sisään Maggie May’s -ravintolaan. Ystävällinen tarjoilija ohjasi minut pöytään, otti tilaukseni ja varmisti vielä annoskoon: iso vai pieni haggis? Se ei pelaa, joka pelkää, päätin minä ja tilasin laakista ison annoksen. Sitten alkoi kauhunsekainen odotus, jota jossain määrin lievitti tarjoilijan eteeni kiikuttama skottilainen ohrajuoma.

Hetken odotuksen jälkeen annokseni saapui ja yllätti heti ensinäkemällä. Luotaantyöntävään muussi-soossi-sekoitukseen valmistautuneena sainkin eteeni kauniisti asetellun annoskokonaisuuden.Kahden kahvikupin avulla koottuun annokseen sisältyi peruna- ja naurismuhennosta sekä kermaista sinapinsiemenkastiketta vihreiden lisukkeiden kera. Annos näytti kauniilta ja oli mitenkään liioittelematta aivan helvatan hyvää!

Haggis by Maggie May's

Haggis by Maggie May’s

Haggiksen makumaailmasta löytyi muun muassa maksalaatikon, verilättyjen ja oululaisen käristemakkaran makuja. Tämä miedolla ja hienolla tavalla tehty sisäelinruoka uppoaisi varmasti myös monelle suomalaiselle, joten suosittelen kokeilemaan skottien suuntaan eksyessäni. Omakohtaisen kokemuksen mukaan täyttää tehtävänsä myös kankkuspäivän pelastajana, mikä täten skottiviskin ystäville kerrottakoon.

Glasgowin tarjonnan katsastettuani päätin pistäytyä aterioimassa myös Edinburghin puolessa. Runsaan puolen tunnin junamatkan päähän minua houkutteli yhdellä Michelinin tähdellä palkittu ravintola Kitchin. Keittiömestari Tom Kitchinin ja vaimonsa Michaelan omistama ravintola on rakennettu vanhaan viskivarastoon ja se sijaitsee Leithin satama-alueella. Ravintola avattiin vuonna 2006 ja Michelin-tähtensä se sai heti seuraavana vuonna. Lukuisten muiden palkintojen lisäksi Kitchin on valittu Skotlannin parhaaksi ravintolaksi 2012  ja koko Britannian parhaaksi ravintolaksi 2011.

Kitchin, Edinburgh (photo: Kitchin)

Kitchin, Edinburgh (photo: Kitchin)

Kitchinin kaltaiseen paikkaan on yleensä syytä varata pöytä etukäteen jopa lounaalle ja niinpä ravintola oli nytkin saapuessani täynnä. Päätin kuitenkin kokeilla onneani. Esittelin itseni ja kerroin olevani suomalainen keittiömestari, jolle kulinaariset nautinnot ovat suoranainen intohimo. Pienen juttutuokion jälkeen sain kuin sainkin pöydän puoli kolmeksi iltapäivällä.

Varausajan koettaessa palasin Kitchiniin, jossa minut otettiinkin hyvin vastaan. Googlea oli ilmiselvästi käytetty, koska ravintolan väki tiesi minut jo Master Chef -tuomarointiani myöten. Isäntäni esittelivät minulle ravintolaa ja sen filosofiaa, jossa korostuvat tuoreus, paikallisuus ja sesonkien mukaisten raaka-aineiden käyttö. ”Ammattiveljenä” pääsin tietenkin myös kyökin puolelle jutustelemaan ravintolan chefin kanssa

Ja entäs sitten itse ateria? Kitchinin kohdalla maine ja palkinnot ovat taatusti ansaittuja. Loistava ateria sisälsi täyden tusinan verran ruokalajeja, joiden maut ja esillepanot olivat ensiluokkaisia.

Amuse, Kitchin

Amuse, Kitchin

Ruokahalua herättävä amuse sisälsi viiriäisen munaa, kanamureketta ja kasviksia kirkkaassa lihaliemihyytelössä.  Varsinaisesta menusta puolestaan löytyi niin ostereita, simpukoita kuin muita mereneläviä, possun ylikypsää poskea ja rapeaa korvaa sekä lohiconfittia. Todellisen wau-elämyksen tarjosi occo bucco, jossa luuna oli kaiverrettu peruna, jonka sisällä oli luuydin kevyesti friteerattuna ja tiukka espa. Lisukkeina paahdettua naurista, puolikuivaa tomaattia, purjoa, härkäpapua, sientä ja savupekonia. Jiihaa!

Kitchin Occo Bucco

Kitchin Occo Bucco

Aterian mukana tuli Skotlannin kartta, johon oli merkitty jokaisen raaka-aineen alkuperä. Karttaa täydensi tarjoilijoiden selostus jokaisesta annoksesta ja siihen käytetyistä raaka-aineista.

Skotlannnin reissusta jäi kaiken kaikkiaan hienot muistot. Tapaamani ihmiset olivat mutkattoman mukavia veikkoja sekä oluet ja viskit maineensa veroisia. Kaiken kruunasi tyttöjen voittama EM-kulta, joten kyllä kelpasi isänkin röyhistellä rintaansa paluumatkalla.

Ja ai niin, jäihän matkasta muistoksi myös uusi esiintymisasu Punkahtavan Barbaran keikoille. Tervetuloa katsomaan, mitä sieltä kiltin alta oikeasti löytyy.

Scotland on my mind!

Scotland on my mind!

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.