Hyvä ruoka tähdittää kesän tapahtumia

Suomen kesä on täynnä mitä erilaisimpia tapahtumia, joista maukkaimpia ovat varmasti erilaiset ruokatapahtumat. Niiden joukkoon mahtuu niin pieniä paikallisia maalaismarkkinoita kuin kansainvälisyyttä henkiviä gourmet-tapahtumia. Omat festivaalinsa ovat saaneet myös monet suomalaiset raaka-aineet, kuten esimerkiksi varhaisperunat, saariston silakat, avomaan kurkut ja vaikkapa mansikat. Ruokafestivaalien tarjontaa täydentävät lukuisat olueen ja viiniin keskittyvät tapahtumat.

Vaikka kesä alkaa olla jo puolivälissä on ruokaharrastajilla edessä vielä monta mielenkiintoista käyntikohdetta eri puolilla Suomea. Valitse vaikka näistä:

Pop Up Ravintola Kipinä 7.7.-8.8. Kustavi

Turun saariston luonnonkauniissa Kustavissa sijaitseva monitoimikeskus Kipinä muuntautuu viidettä kertaa pop up -ravintolaksi ja taidenäyttelyn pitopaikaksi. Eri maiden huippukokit tulkitsevat saariston parhaista raaka-aineista koostuvaa ruokakoria ja loihtivat siitä ainutlaatuisia neljän ruokalajin kattauksia. Lisätiedot tästä.

Petteri Luodon marmorihärkää Kustavin Kipinässä.

Petteri Luodon marmorihärkää Kustavin Kipinässä.

Dinner in the Sky 2.-7.8. Helsinki

Helsingin Rautatientorille saapuva Dinner in the Sky -kiertue tarjoaa unohtumattomia fine dining -elämyksiä kaupungin kattojen yllä. Ammattilaisten tiimi nostaa 22 vieraan pöydän 50 metrin korkeuteen, jossa vieraat pääsevät nauttimaan ystäviensä ja sukulaistensa kanssa ainutlaatuisen aterian. Tarjolla on samppanjanostoja sekä huippukokkien valmistamia lounaita ja illallisia.  Lisätiedot tästä.

Herkkujen Suomi & Syystober 18.-20.8 Helsinki

Rautatientorilla järjestettävä Herkkujen Suomi tarjoaa tilaisuuden tutustua lähi- ja luomuruokaan kokoamalla yhteen tuottajia eri maakunnista ympäri Suomea. Tapahtuma nostaa esiin kotimaisen ruoan tuotannon ja alkuperän makujen kautta. Osana tapahtumaa järjestetään myös olueeseen erikoistunut Syystober-olutjuhla. Lisätiedot tästä.

Herkkujen Suomi valloittaa Rautatientorin elokuussa.

Suuret Oluet – Pienet Panimot 25.-27.8. Jyväskylä

Oluen ystävien perinteinen suurtapahtuma saapuu ensi kertaa Jyväskylään.  Vuonna 2015 ruokakulttuuripalkinnon saaneen festivaalin pääosassa ovat pienpanimoiden oluet, siiderit, long drinkit, tisleet ja virvoitusjuomat. Tarjolla on yli 100 erilaista panimotuotetta ja monipuolista kotimaista ruokaa panimojuomien kyytipojaksi. Lisätiedot tästä.

Suuret Oluet – Pienet Panimot kokosi 8000 oluen ystävää Tampereelle.

Suuret Oluet – Pienet Panimot kokosi 8000 oluen ystävää Tampereelle.

Costa Food Festival 26.-28.8. Naantali

Uusi Naantali Costa Food Festival -tapahtuma nostaa festivaalin pääosaan hyvän ruoan eri muodoissaan. Tapahtuma tarjoaa muun muassa street food -elämyksiä ja ruokateeman mukaan toteutettuja ohjelmanumeroita moneen makuun. Festivaalin keskipisteenä toimivat Kaivotorin ympäristö ja lukuisat kahvilat ja ravintolat vanhan kaupungin alueella. Lisätiedot tästä.

Maan Maut 27.-28.8. Fiskars

Jo seitsemättä kertaa järjestettävä pientuottajien yhteinen toritapahtuma tarjoaa kävijöille mahdollisuuden tutustua sekä paikallisiin että muualta Suomesta tuleviin huippuraaka-aineisiin. Tarjolla on pientuottajien lihaa, kalaa, makkaroita, vihanneksia, viljaa, marjoja, hedelmiä, säilykkeitä, hunajaa ja paljon muuta! Lisätiedot tästä.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Nyt grillataan kuvaruudussakin!

Kuvausryhmä valmiina kesäiseen ottoon ;)

Kuvausryhmä valmiina kesäiseen ottoon ;)

Moni varmaan muistaa, että tuomaroin telkkarissa aikoinaan Suomen MasterChef -kisaa. Kesän kynnyksellä pääsin tekemään comebackin teeveemaailmaan, kun Nouhau Productions otti yhteyttä ja kysyi haluaisinko mukaan heidän uuteen tuotantoonsa. Aikoivat tehdä Huomenta Suomeen Grilli-nimisen osuuden ja heidän mielestään meikäläinen, vasta grillauksesta kirjan väsännyt kokki olisi juuri passeli uuden ohjelman ruoriin.

Arvaatte varmaan, että intohimoisena grillaajana innostuin asiasta heti. Idena oli tehdä joka jaksossa kaikki syötävät grillaten, jakaa helppoja vinkkejä kotigrillaajille ja näyttää, kuinka monipuoliseen ruoanlaittoon grilli sopii. Ohjelmaa seuraamalla voi nähdä myös, miten monella eri tavoin grillaaminen onnistuu. Käytössä on kymmenkunta erilaista grilliä, joissa ruoka valmistuu hiilillä, kaasulla, sähköllä ja erikoisuutena myös sähköisellä hiiligrillillä. Näyttämättä jää oikeastaan vain avotulella grillaaminen, joka on luonnossa liikkujalle erinomainen tapa valmistaa ruokaa. Hyviä vinkkejä siihen löytyy esimerkiksi uudesta Koko Vuoden Grillikirjastani.

Grillissä syntyy kätevästi myös makaronilaatikko.

Grillissä syntyy kätevästi myös makaronilaatikko.

Ohjelman teko on ollut todella hauskaa ja ammattilaisten kanssa työskentely helppoa ja opettavaista. Kun katsojapalautekin on ollut hyvää, niin eipä voi olla muuta kuin iloinen tästä tilaisuudesta päästä taas televisioon kokkaamaan.

Ohjelmasarjan ensimmäinen osa tuli ulos MTV3:n Huomenta Suomessa toukokuun viimeisenä torstaina ja uusia jaksoja tulee viikoittain elokuun loppuun asti. Viikon ensimmäinen lähetys tulee aina torstaisin Huomenta Suomessa klo 6.50 ja pikauusinta aamu-unisia varten klo 8.50. Lisäksi ohjelma uusitaan aina perjantaisin klo 7.50, minkä lisäksi jaksot ovat katsottavissa netin kautta MTV3 Katsomossa.

Viimeisimmässä (16.6.) jaksossa valmistimme grillissä pizzaa. Ohjelman löydät tämän linkin takaa.

Huomenta Suomen lisäksi meikäläisen otteita voi seurata edelleen myös osoitteessa pippuri.fi. Näiltäkin sivuilta löytyy jokunen videopätkä, myös grillaukseen liittyen. Ajankohtainen on yhä myös ohjeeni uusien perunoiden pesuun T-paidalla. Sen voit katsoa tämän linkin kautta.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Koko Vuoden Grillauskirja nyt kirjakaupoissa!

Nyt se on valmis ja kaupoissa! Vuoden päivät meni sitä tehdessä, mutta olihan se kaiken vaivan arvoista. Kyse on tietysti toukokuun alussa julkisuuteen saatetusta Koko Vuoden Grillauskirjasta, minkä ansiosta allekirjoittanutta saa vastedes tituleerata myös keittokirjailijaksi.

Innostuneen vastaanoton saanut kirja kertoo nimensä mukaisesti siitä, että grillaus ei ole vain kesäkauden hommia, vaan hiilien hehkussa ruokaa voi vallan mainiosti valmistaa ympäri vuoden. Oma grillauskauteni alkaakin joka vuosi heti tammikuun 1. päivänä ja jatkuu aina joulukuun viimeiseen päivään asti. Säästä riippumatta, tuulessa ja tuiskussa yhtä lailla kuin auringon porottaessa ja ukkosen paukkuessa.

Kirjan julkistusta juhlistettiin asiaan kuuluvin menoin

320-sivuista kirjaa on hehkutettu suomalaisena grillausraamattuna ja mikäpä siinä. Ideana oli alunperinkin levittää ympärivuotisen grillauksen ilosanomaa suomalaisten keskuuteen, sinivalkoisin silmin katsoen. Sitä silmällä pitäen on laadittu niin kirjan reseptit kuin sinne tänne sijoitetut pikku vinkit – grillaajan kymmenen käskyä mukaan lukien. Raaka-aineet löytyvät pääosin mistä tahansa ruokakaupasta ja selkeiden ohjeiden ansiosta jokamiesluokan grillaajakin pääsee helposti onnistuneeseen lopputulokseen.

Kotigrillaajan apuna ja inspiraation lähteenä toimivat myös kirjan kuvat, jotka ovat hovikuvaajani Roni Lehden taattua työn jälkeä. Ronin lisäksi kirjatiimiin kuului myös Henry Lepist, joka apukokin töiden lisäksi kantoi päävastuun myös kaikista järjestelyistä raaka-aineiden ja tarvikkeiden roudaamisesta lähtien. Henry oli korvaamaton apu myös reseptien kirjoittamisessa ja varmistamassa, että jokainen ainesosa on varmasti listattu resepteihin mukaan.

Roni ja Henry kuvaushommissa viime talvena.

Roni ja Henry kuvaushommissa viime talvena.

Kuten edellä jo mainitsin, on uusi kirja otettu hyvin vastaan. Ensimmäinen 2500 kirjan painos on mennyt kuin kuumille kiville ja toinen painos pyörii painokoneissa tuota pikaa. Selkeää tarvetta suomalaisista lähtökohdista ammentavaan grillauskirjaan on ilmeisesti ollut. minkä kustantajani readme.fi on pannut myös tyytyväisenä merkille. Sen ansiosta olemmekin sopineet jo kahdesta uudestakin kirjaprojektista. Niiden aiheet pidämme kuitenkin vielä toistaiseksi salassa, mutta koko tiimi on jo aivan liekeissä viemässä ideoita eteenpäin.

Grillauksen ilosanomaa Radio Cityn kuulijoille ja juontajakaksikolle Honkanen & Kinaret.

Grillauksen ilosanomaa Radio Cityn kuulijoille ja juontajakaksikolle Honkanen & Kinaret.

Seuraavia opuksia odotellessa toivon, että Koko Vuoden Grillauskirja löytää tiensä mahdollisimman monen kodin keittokirjastoon tarjoten sytyttäviä ideoita ja inspiraatiota ympärivuotiseen nautiskeluun grilliherkkujen parissa. Tutustu ja osta omaksi!

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Possua ja bisseä uudessa muodossa

Pekoni ja olut on maistuva makuyhdistelmä varsinkin dagen efter -tunnelmissa. Vielä jokin aika sitten ei olisi tullut mieleenikään, että ne voisi yhdistää myös ihan oikeasti. Vakka-Suomen Panimon panimomestari Jani Vilppaan silmiin oli kuitenkin osunut pikku-uutinen Kanadasta, jossa eräs pienpanimo oli lanseerannut pekonioluen. Uutisen luettuaan Jani oli ensin pitänyt ajatusta aivan hulluna. Jonnekin takaraivoon idea oli silti jäänyt muhimaan ja pompsahti sieltä esiin kesän kausioluita pohtiessa.

Kun pekoni ei kuulunut panimon perinteisiin raaka-aineisiin Jani muisti viime kesänä panimovierailulla poikenneen HKScanin Samuli Eskolan. Kilautus kaverille tuotti tulosta, sillä Samuli innostui yhtä lailla ajatuksesta ja oli valmis voimien yhdistämiseen. Tiimiin mukaan kutsuttiin itseoikeutettuna todellinen pekoninkehittäjien kunkku eli HKScanin Mikko Pajari. Koska lopputuotteen osalta ei ollut aivan selvää tuleeko siitä syötävää vai juotavaa, pääsin minäkin mukaan jonkun sortin ruokaosaajana.

Monien kokeilujen tuloksena syntyi salainen resepti, jonka lopputuloksena syntyi 2000 litraa Prykmestar Pekoniksi nimettyä pohjahiivaolutta. Ensimmäisinä uudesta olutmausta pääsivät nauttimaan Helsinki Beer Festivalin kävijät 15-16. huhtikuuta. Suomalaisittain ainutlaatuinen olut herättikin suurta huomiota ja siitä tuli festivaalin maistetuin olut.

IMG_3578 (1)

Samoihin aikoihin sain itsekin korillisen verran näytteitä kotiin. Viilennyksen jälkeen sihautin jännittyneenä ensimmäisen pullon korkin auki ja kaadoin lasiin elämäni ensimmäisen pekonioluen. Väriltään Prykmestar Pekoni osoittautui syvän kullankeltaiseksi ja oluen pinnalle muodostui kaunis vaahtokukka. Tuoksussa erottui selkeästi savuisuutta ja pekonin aromia. Makeahkoa ja hiilihappoista ensipuraisua seurasi pehmeä maltaisuus ja loppumaussa erottui jo selkeästi tuttuakin tutumpi HK Amerikan Pekoni. Savuisuuden lisäksi maussa oli aavistus myös suolaisuutta, mikä jätti mukavan jälkimaun kielelle.

Ensimmäinen 2000 litran erä päätyi pääosin myyntiin Helsingin ja Turun seudun K-kauppoihin, joista se lienee jo loppuunmyyty. 200 litraa löysi kuitenkin tiensä aina Joensuuhun asti, jossa Local Bistro ainoana ravintolana Suomessa tarjoaa tätä asiakkailleen. Kannattaa käydä katsomassa, josko maistiaisia vielä riittää.

Suuren suosion ansiosta Vakka-Suomen Panimolla on valmistumassa uusi satsi Prykmestar Pekonia jo ennen vappua. Panimomestari Jani Vilppaan mukaan olutta riittää sen jälkeenkin, sillä pekoniolut aiotaan pitää tuotannossa koko kesäkauden ajan. Kysyntää varmasti riittää, sillä mikäpä grillin ääreen sopisi pekonia paremmin. Kannattaa kokeilla: grilliruokiin HK Amerikan Pekonia ja grillaajalle Prykmestar Pekonia. Maistuu varmasti!

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

CHIL-DISH toi tulevaisuuden mestarit Oloon

Mitä tapahtuu, kun lapset päästetään suunnittelemaan astioita ja kokkaamaan ykkösrivin keittiömestareiden kanssa niistä tarjottavia aterioita? Jonkun mielestä koossa saattaisivat olla katastrofin ainekset, mutta Food Camp Finlandin järjestämä CHIL-DISH-projekti kumosi tuollaiset ajatukset kertaheitolla.

Kahden muotoiluammattilaisen – Anna van der Lein ja Kristos Mavromostoksen – ideoima projekti käynnistyi viime syksyn Helsinki Design Weekilla, jonne lapsille kävi kutsu tulla suunnittelemaan ”maailman hienoin astia”. Huikeita ideoita ja piirroksia tuli satamäärin, joista kymmenen pikku designerin suunnitelmat etenivät 3D-tulostuksen kautta aina valmiiksi astioiksi saakka.

Mayan luonnos ja valmis pastakulho.

Mayan luonnos ja valmis pastakulho.

Lauantaina 12.3. kaikki kymmenen lasta saapuivat Olon keittiöön, jossa projekti huipentui yhteiseen kokkauspäivään tapahtumaan kutsuttujen keittiömestarien kanssa. Omaksi parikseni osui huippulahjakas Maya, jonka kanssa suuntasimme ihan ekaksi ostoksille Vanhaan kauppahalliin ja Kauppatorille. Ostoskierroksen jälkeen palasimme takaisin Oloon ja aloitimme aterian valmistamisen.

Maya oli astiaa suunnitellessaan ajatellut siitä pastakulhoa ja sen mukaan mentiin. Iloisen ja eläväisen Mayan kanssa päädyimme perinteiseen spaghetti bologneseen, jonka valmistus sujui Mayalta kuin vanhalta tekijältä. Michelin-tähdellä kruunatussa keittiössä emme kuitenkaan voineet tyytyä mihinkään perusbologneeseen, vaan viritimme siitä yhteistuumin oikean gourmet-version tuoreella parsalla ja mozzarella di bufalalla aateloituna. Hienosti suunnitellun astian ansiosta saimme katettua mukaan myös raikkaan salaatin, jonka kanssa kokonaisuudesta tuli aivan täydellinen, mikä myös maistelussa todettiin.

Hienosti toimii, sekä astia että ruoka.

Hienosti toimii, sekä astia että ruoka.

Minun lisäkseni lasten kanssa ruokaa valmistamassa olivat Food Camp Finlandin primus motor Pekka Terävä (Olo Catering), Jari Vesivalo (ravintola Olo), Ilja Bjors (ravintola Juuri), Ilkka Lääveri (ravintola Emo), Jarmo Laitinen (ravintola Gagu), Sasu Laukkonen (ravintola Chef & Sommelier) ja Mikko Kaukonen (Olo Catering) sekä Suomen Bocuse d’Or -edustuskaksikko Eero Vottonen ja  Miikka Manninen.

Nykyiset ja tulevat mestarit yhteispotretissa.

Nykyiset ja tulevat mestarit yhteispotretissa.

Kaikille mukana olleille CHIL-DISH oli elämyksellinen tapahtuma, jonka kaltaisiin osallistuu aina mielellään. Lasten kanssa kokkaaminen on huippuhauskaa ja jos samalla saa heidän kokkauskipinänsä syttymään täyteen roihuun, niin mikäs sen parempi. Lapsissa on suomalaisen keittiön ja ruokakulttuurinkin tulevaisuus!

Mayan kanssa oli ilo kokata.

Mayan kanssa oli ilo kokata. Kiitos :)

Tästä voit katsoa videon tapahtumasta.

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Lapin taikaa mestarien kesken

Helmikuu käynnistyi viikonloppuvisiitillä napapiirille, jossa juhlittiin Suomen Keittiömestarit ry:n liittopäiviä. Joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma sisältää sekä vapaata hauskanpitoa että virallisempaa ohjelmaa.

Perjantai-iltaa vietettiin kuitenkin Rovaniemen markkinoiden hengessä eli melkoista rillumareita oli tarjolla. Suurin osa mestareista oli pukeutunut teeman mukaisesti, joten ruutupusakkaa, sarkahousua, lierihattua ja lapikasta vilkkui joka puolella juhlapaikkaa. Rempseästi sujuneen illan vaikutukset olivat silmin nähden havaittavissa vielä seuraavana päivänä, kun blogissani jo aiemmin esitelty Sami Revon ruokarekka rullasi hotelli Pohjanhovin eteen.

Ruokarekan vierailu liittopäivillä oli osa tapahtuman minimessuja, joita varten kokosimme kuuden kimpan ammattikeittiöiden parhaista yhteistyökumppaneista. Kortensa kekoon kantoivat HKScanin lisäksi Unilever, Arla, Myllyn Paras, Filos ja Dieta. Ruokalistan suunnittelu oli annettu minun ja Sami Rekolan huoleksi, mutta nou hätä. Aiempien liittopäiväkokemusten perusteella tiesimme kyllä, minkälaista sapuskaa aamuyön tunneille asti valvoneille mestareille kannattaa tarjota.

Ränniruokaa ruokarekasta.

Ränniruokaa ruokarekasta.

Kymmenen asteen pakkasesta huolimatta homma sujui mainiosti. Safkat tekivät hyvin kauppansa ja actionia riitti keittiömestarien päästessä vähitellen uuteen vauhtiin. Lopullisena herätyksenä toimi yllätysjälkkärimme, kokonaan rommissa uitettu runebergintorttu. Näillä eväillä jaksettiinkin sitten iltaan asti, jolloin oli vuorossa liittopäivien juhlallisin osuus.

Iltajuhlan paikaksi oli valittu Joulupukin oma kotiluola, Santa Park, jossa ilta alkoi ikimuistoisella Napapiirin alituksella 50 metriä maanpinnan alapuolella. Huikaisevan hienoja olivat myös muut maanalaiset maisemat ja juhlasali, jossa nautimme lappilaisesta tunnelmasta ja illallisesta. Ainutlaatuista tunnelmaa iltaan toivat Lapin noidat taikoineen ja saipa osa mestareista Lapin kasteenkin ensimmäistä kertaa elämässään. Illan kohokohtiin kuului myös tunnustusten jako ansioituneille keittiömestareille.

Napapiirin alta kohti illallisjuhlaa.

Napapiirin alta kohti illallisjuhlaa.

Ainutlaatuinen oli myös Lapin Keittiömestarien suunnittelema ja valmistama illallinen. Pohjoisen omia raaka-aineita kunnioittaen rakentanutta ateriaa kiiteltiin parhaaksi koskaan liittopäivällä tarjotuksi ja kehuihin on helppo yhtyä. Melkoisen haasteen heittivät lappilaiset isännät tulevien liittopäivien järjestäjille. Seuraavana panevat parastaan pohjoiskarjalaiset, joilla on kunnia järjestää SKM:n liittopäivät helmikuussa 2018.

PS. Liittopäiviltä lähti viesti myös valtakunnan päättäjille. Suomen Keittiömestarit haluavat olla Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi mukana nostamassa Suomea ruokamatkailumaana maailmankartalle. Lue lisää tästä >>

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Rypsipossu valloittaa nyt Aasiassakin

Vuodenvaihde meni livakasti sekä lomaillessa että työn merkeissä, mistä syystä blogin päivityksiin lipsahti tavallista pitempi paussi. Sorry siitä. Joulukuussa alkanut reissukausi ulottui Joensuusta Hongkongiin ja ehdittiinpä siinä välissä lomailla perheen kanssa Thaimaassakin. Noista muista ehkä enemmän tulevissa päivityksissä, mutta nostetaanpa ensimmäisenä esiin viimeisin.

Hongkong by night - portti Aasiaan

Hongkong by night – portti Aasiaan

Hongkongiin tieni vei rypsipossun Aasian valloituksen merkeissä. Rypsipossusta idän suurilla markkinoilla ei kuitenkaan puhuta, koska ”rapeseed” saattaa herättää ihmisissä turhan hurjia mielikuvia. Niinpä maailman paras possunliha tunnetaan Aasiassa tästä eteenpäin nimellä Omega-3 pork. Omegapossun virallisessa lanseeraustilaisuudessa 13. tammikuuta oli sen parhaista puolista kutsuvierasjoukolle kertomassa HKScanin oman väen lisäksi myös professori Pekka Puska. Virallisten seremonioiden jälkeen oli aika kokkien astua esiin.

IMG_2117

Tiimiämme vahvistamaan oli kutsuttu Hongkongin ravintolamaailmassa jo toistakymmentä vuotta vaikuttanut Jaakko Sorsa. Jaakko johtaa kaupungin hienoimpiin hotelleihin kuuluvan The Luxe Manorin yhteydessä toimivaa FINDS-ravintolaa, joka tarjoaa ainoana Hongkongissa skandinaavisen keittiön antimia.

Tällä kerralla päätimme kuitenkin, että Jaakko valmistaa omegapossua aasialaiseen tapaan ja minä vastaan skandinaavisista makuelämyksistä. Siihen varauduin tuomalla kotimaasta mukanani itse poimittuja havuja ja ystäväni Sipoon erämaista keräämää jäkälää. Muovipusseihin pakattujen ”mausteiden” tuominen tullin läpi arvelutti ja mietin jo lennon aikana selityksiä oudoille tuomisille. Onneksi tullimiehen silmä ja koura eivät niitä napanneet vaan kaikki tulivat kunnialle perille.

Savustettua porsaan kareeta, kantarelli-spelttipuuroa,  mustaherukkaa ja jäkälää

Savustettua porsaan kareeta, kantarelli-spelttipuuroa, mustaherukkaa ja jäkälää

Käytössämme meillä oli koko Aasian markkinoille suunnattu sortimentti: kylki kamaran kera, niska, sisäfile, ulkofile luineen ja babyback ribsit. Sovittuamme, että kumpikin valmistaa yhden ruokalajin jokaisesta tuotteesta pääsimme viimein töihin. Kolme päivää misattiin FINDSin keittiössä ja  varsinaiset showt vedettiin läpi Mielen viimeisen päälle viritetyssä show-keittiössä. Tilaisuuksia eri asiakasryhmille oli kaikkiaan neljä, joten kiirettä riitti sekä valmisteluissa että tarjoilussa.

Kutsuvieraita nauttimassa illan antimista.

Kutsuvieraita nauttimassa illan antimista.

Kaikki sujui kuitenkin hienosti ja paikalla olleet keittiömestarit innostuivat kovasti omegapossusta. Ruoan terveellisyys ja turvallisuus ovat arvossaan Aasian maissa, joten omegapossu vastaa hyvin markkinoiden huutoon. Pelkästään Hongkongin alueella – joka on pääkaupunkiseutuamme pienempi – elää noin 7,5 miljoonaa ihmistä, joilla kaiken lisäksi on ostovoima kunnossa. Kun ilmasilta Aasiaan on nyt avattu on helppo uskoa rypsiporsaan menestystarinaan myös idän jättimarkkinoilla. Olkoonkin, että Aasiassa sen nimi on nyt Flodins Omega-3 pork.

IMG_2193

Työmatkan aikana vapaa-aika Hongkongissa jäi vähiin. Ajan puutteen paikkasi kuitenki Jaakko, joka juoksutti minut kymmenessä tunnissa viikon rundia vastaavan kierroksen ympäri kaupunkia. Katsottiin kaikki kaupunginosat, kurkistettiin Hongkongin hienoimpiin hotelleihin ja ihmeteltiin katuruokapaikkojen eksoottisia tarjoomuksia. Viikon aikana mukaan tarttui vielä muutama muukin tuttu, joiden kanssa seikkailtiin muun muassa ravintola Kau Keessä.

Kyllä, hiukan ehdittiin pitää hauskaakin.

Kyllä, hiukan ehdittiin pitää hauskaakin.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Keep on truckin’ & cookin’!

Marraskuun alkupuolella minulla oli ilo päästä kokkaamaan aivan ainutlaatuisessa keittiössä. Kyseessä oli ruokakuvauksiin erikoistuneen valokuvaaja Sami Revon omin käsin Mersun nelivetoisesta Unimog-kuormurista rakentaman ruokarekan kyökki. Idean mobiilikeittiön rakentamiseen Sami oli saanut jenkeistä, jossa hänellä on ollut tapana asustaa muutama kuukausi vuosittain. Varsinaista esikuvaa autolle ei kuitenkaan löydy, vaan hulppea peli on uniikki koko maailman mittaluokassakin.

Kokkikaksikko eli allekirjoittanut ja Tom Tapper valmiina koeajolle.

Kokkikaksikko eli allekirjoittanut ja Tom Tapper valmiina koeajolle.

Kompaktin kuormurin sisältä löytyy tasokas keittiö, jonka sydämenä toimii ammattipiireissä kovasti kehuttu Mibrasa-puuhiiliuuni. Mibrasan tarjoamien mahdollisuuksien ympärille rakentui myös menumme, joka kävi mainiosti kaupaksi oman myyntikokouksemme osallistujille. Lihaa säästämättä smoukkasimme tarjolle ylikypsää rypsiporsaan kylkeä sekä grillasimme hampurilaisia, buffalobroileria, makkaroita ja baskilaisia porsaanposkia. Tässä katukeittiössä onnistuu siis muukin kuin hodarien lämmittäminen.

Pikkupakkasessa läpi vedetty testi-illallinen oli täysi suksee. Keittiössä painettiin duunia vinyylisoittimelta raikaavan musan tahdissa ja pihalla lämmiteltiin ghettotulien, eli tynnyreissä palavien halkojen loisteessa. Lisätunnelmaa pimenevään syysiltaan toivat lämminsävyiset  ulkovalot, jotka johdattivat ruokailijat noutamaan annoksensa tarjoilupisteelle johtavia portaita pitkin. Portaiden yläpäästä oli mahdollisuus samalla tarkastella lähempääkin keittiön varustusta ja ihailla sen valkoista ja teräksenhohtoista tyyliä.

Upea kokonaisuus marraskuisessa illassa.

Upea kokonaisuus marraskuisessa illassa.

Ei siis ihme, että kaikki mukana olleet ihastelivat Samin ideoimaa ja rakentamaa comboa sekä sen toimivuutta. Ideoita ajoneuvon käytöstä erilaisissa tilaisuuksissa ja kohteissa nousi ilmoille vaikka kuinka paljon, sillä maastokelpoisella Unimogilla keittiön voi viedä kadunkulmia karumpiinkin maisemiin. Talven tullen Samin ruokarekka saattaa hyvinkin tulla vastaan jossain hiihtokeskuksessa tai muualla lumisen luonnon keskellä. Samin mukaan auto on vuokrattavissa ympäri vuoden, mutta yhdellä ehdolla. Virne suupielessä esitetty vaatimus on, että kokit tyytyvät kolistelemaan keikoilla vain kattiloita eivätkä pyri Unimogin rattiin peltejä ruttaamaan.

Uniikin ruokarekkaidean isä ja toteuttaja Sami Repo

Uniikin ruokarekkaidean isä ja toteuttaja Sami Repo

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Terveiset lihansyöjän taivaasta

Syyskuussa tuli vietettyä yksi viikonloppu sellaisissa lihan iloissa, ettei paremmasta väliä. Kysessä oli kolmatta kertaa Lontossa järjestetty Meatopia-festivaali, jonka syntysanat on lausuttu missäpä muualla kuin Jenkkilässä, tuossa lihansyöjien paratiisissa.

IMG_8236

Koko festarin idea on houkuttelevan yksinkertainen: kerätään kokoon parhaat kokit parhaista ravintoloista, lyödään eteen pikkuauton kokoiset tynnyrigrillit, otetaan sekalainen sortimentti lihaa ja annetaan mestareille vapaat kädet panna parastaan liekkien loisteessa ja savuisten aromien tuoksussa. Kun tätä likimain pakanallista ruokajuhlaa höystettiin vielä hyvällä livemusalla ja monipuolisella juomatarjonnalla, niin ainakin allekirjoittaneelle maistui koko rahan edestä.

IMG_4005

Tänä vuonna vanhan satama-alueen Tobacco Dockilla oli mukana kolmisenkymmentä ravintolaa omilla grillipisteillään, minkä lisäksi festarin show-lavalla esitteli grillaustaitojaan koko joukko kokkeja eri puolilta maailmaa. Mukana oli myös Rukatontun Matti Hurttia, joka kaikkien Petteri Punakuono -fanien uhallakin grillasi muille malliksi poron sydäntä ja filettä.

Turhan suppeaa ei tapahtuman lihatarjonta ollut kyllä muutenkaan. Hickoryhiililtä siirtyi parempiin suihin kahden päivän aikana tuhansia kiloja possua, härkää, lammasta ja siipikarjaa muodossa jos toisessakin. Ruhoista käytettiin tuttujen osien lisäksi harvinaisempiakin ja pyöripä joissain vartaissa myös kokonaisia ruhoja.

IMG_6748

Varsinainen ruokailupuoli oli järjestetty sujuvaksi. Kaikissa ruokapisteissä toimi maksuvälineenä tapahtuman oma Meatopia-valuutta, jota voi vaihtaa sisään tullessaan oman näläntunteensa viitoittaman määrän. Viiden punnan hintaisella muovikolikolla sai yhden annoksen, joita tulee helposti vetäistyä useampikin päivän mittaan. Itse vetäisin kahdeksan annosta ja siihen päälle normaalit ruokajuomat. Viime mainitut maksetaan muuten käteisellä, eli jokaista puntaa ei kannata muovikolikoihin vaihtaa.

IMG_0460

Oma iskuryhmämme ehti ensimmäisten joukossa sisään ja ajettiin viimeisten joukossa portista ulos. 10-tuntiseksi venähtäneestä päivästä huolimatta Meatopia oli unohtumaton kokemus, jonka kaltaisen näkisin mielelläni myös Suomessa. Paljon jäi mieleen hyviä muistoja myös seuraavalta päivältä, jolloin parantelimme olotilaamme Meatliquor-nimisen ravintolan punamustahämyisessä takanurkassa. Nätin tarjoilijatytön meille kiidättämät chili friesit, hot wingsit ja hampurilaiset sekä jääkylmät oluet palauttivat uskon elämään, minkä jälkeen uskalsimme taas hypätä sekaan Oxford Streetin ihmisvilinään.

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti

Tuhansien tuplahodarien liikekannallepano

Heti syyskuun alkajaisiksi pamahti kutsu puolustusvoimien palvelukseen Vekaranjärven varuskuntaan. Liikekannallepanon syynä oli HKScan Pron ja intin ruokahuollosta vastaavan Leijona Cateringin toteuttama tempaus, jolla testasimme katuruokakonseptin toimivuutta tavallista jytäkämmässä mittakaavassa. Mukana tapahtumassa olivat myös Dieta Oy laitetoimittajana sekä Medanta Oy, joka räätälöi kokkiosastolle paikan hengen mukaiset univormut. Asuvalinta osuikin nappiin, koska vastaantulleet varusmiehet olivat vetäistä kättä lippaan katsoessaan, että mitä kentsuja sieltä esiliinat päällään tulee.

Kuvassa vasemmalta Vesa Saaristo (Dieta Oy), Tom Tapper (HKScan Pro), Jaakko Sauvola (Leijona Catering Oy), Teija Malen (HKScan Pro) ja allekirjoittanut (HKScan Pro).

Kuvassa vasemmalta Vesa Saaristo (Dieta Oy), Tom Tapper (HKScan Pro), Jaakko Sauvola (Leijona Catering Oy), Teija Malen (HKScan Pro) ja allekirjoittanut (HKScan Pro).

Tarkoitus oli ruokkia varuskunnassa palvelevat solttupojat tuplahodareilla, joita varattiin huikeat 2600 kappaletta. Hommat aloitimme jo aamulla täyttämällä sämpylät HK Aito Pitkänakeilla ja nyhtöpossulla. Valmiit hodarit pakkasimme makkarataskuissa pakkeihin ja edelleen kylmään odottamaan päivän h-hetkeä. Sitä varten pystytimme kuusi telttaa jakopisteiksi ja komentokeskukseksi kurvasimme varuskunnan pihaan 1972-mallisen pakettimersun.

Mistä näitä asiakkaita oikein riittää?!

Mistä näitä asiakkaita oikein riittää?!

Illansuussa hodarijonoihin oli kertynyt varmaan jo toistatuhatta varusmiestä, kun toitotimme pakettimersun torvea merkiksi tarjoilun alkamisesta. Perinteisestä nakkikiskameiningistä poiketen jonot olivat suoria, kukin odotti kiltisti vuoroaan eikä kärhämiä ollut. Yllättävän samankaltaisesti olivat jonottajat myös pukeutuneet, liekö hankkineet vaatteensa samasta putiikista?

Tavallista isomman nakkikiskan keittiö.

Tavallista isomman nakkikiskan keittiö.

 

Kylmässä säilytetyt hodarit lämmitimme 150-asteisessa höyrykiertouunissa, 50 prosentin höyryssä ja hommahan toimi vallan mainiosti. Sämpylät olivat mukavan rapsakoita ja nakit sekä nyhtöpossu kuumenivat parahultaisen lämpimiksi. Uunista ulostulleisiin hodareihin latasimme vielä lisukkeeksi pikkelöityjä sinapinsiemeniä sekä korianteri-tomaattisalsaa ja hyvin tekivät kauppansa. Autosotamies Salmela vetäisi peräti kuusi hodaria, kun hyvän vastuksen tarjonnut alikersantti Tukiainen jäi neljään.

Double dogit maituivat autosotamies Salmelallekin.

Double dogit maistuivat autosotamies Salmelallekin.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma osoitti, että katuruoan valmistus ja tarjoilu tuhansille ihmisille onnistuu, jos ei ihan kenttäolosuhteissa, niin ainakin hyvin varustetussa suurkeittiössä – oikeilla laitteilla ja osaavien ammattilaisten toimesta. Palaute pojilta oli kiittävää ja hodarit toivotettiin tervetulleiksi metsäkeikoillekin. Hyvä maku jäi itsellekin, kun asiakkaat olivat tyytyväisiä ja kaikki sujui nappiin. Ja olihan se samalla kokillekin melkoinen elämys päästä maistamaan taas inttiaikoja – edes yhdeksi päiväksi.

Kokkisoturit valmiina h-hetkeen.

Kokkisoturit Tapper ja Mikkola valmiina h-hetkeen.

 

Tallennettu kategorioihin Ei kategoriaa | Jätä kommentti